Nakki-makaronilaatikko

Oon siinä mielessä outo (tai no ainakin siinä mielessä..) että en tykkää yhtään makaronilaatikosta! En tykännyt lapsena, enkä tykkää aikuisenakaan. Kyllä mä sitä syön jos on "pakko", mutta koskaan en sitä tee esim. kotona. Tänään kuitenkin huomasin että kananmunat on menossa just vanhaksi, joten halusin tehdä ruokaa johon tulee kananmunaa. En halunnut leipoa pannaria tms. koska yksin on ihan typerää leipoa pellillinen ja sit syödä sitä kolme päivää. Tai no oikeesti päivän ja olla sit läski. 

Päätin siis tehdä makaronilaatikkoa, mutta nakeista, koska jotenkin ajattelin että ne tois tähän ankeeseen ruokaan jotain erilaista. Ja ihan hyväähän tosta tuli, mutta en sanois et sen parempaa kun normi makaronilaatikostakaan. Mut jos tykkää siitä tavallisesta, tykkää ihan varmasti tästäkin!

Ja siihenhän tuli:

5 dl tummaa makaronia (parempaa ku normi!)

1,5 l vettä makaronien keittämiseen

suolaa keitinveteen

paketti nakkeja (heitin sen jo roskiin ni en voi tarkistaa määrää, mut sellanen snack-nakkipaketti)

2 kananmunaa

6 dl maitoa

mausteita

juustoraastetta sopivasti 

(tää on varmaan ihan makukysymys, joten laita sen verran ku parhaalta tuntuu)

Ekaks keitetään makaronit vedessä (tai vaikka lihaliemessä). En keittäny ihan kypsiksi asti! Valutetaan makaronit ja kaadetaan ne uunivuokaan nakkien kanssa (jotka on tietty paloiteltu). Vatkataan munista rakenne rikki ja kaadetaan sekaan maito. Sekoitellaan ja maustellaan munamaitoa vielä vähän ja kaadetaan nakkimakaronin sekaan. Laitetaan 175 asteiseen uuniin noin tunniksi (mulla tais olla 50 min). Juustoraaste lisätään systeemin pinnalle noin puoli tuntia ennen valmistumista. Ja sit vaan syömään! Suurin osa ihmisistä laittais varmaan annoksen päälle ketsuppia mut mä en tykkää siitä(kään).

Kanaa ananas-fetakastikkeessa ja vissiin jotain lisukettakin

Tästä ruuasta piti tulla vähän erilaista, mutta kun sokea ostaa kaupasta kanan filesuikaleita kanan rintafileiden sijaa, tulikin uuniruuasta kastikeruoka. Mutta hyvää oli siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi.

250 g kanan filesuikaleita

mausteita (mulla oli valkosipulirouhetta, chiliä, suolaa jaaaaa vissiin vielä paprikajauhetta)

1 keltainen paprika

2 dl 7 % ruoka"kermaa" ja vähän vettä

1prk ananaspaloja

fetajuustoa (tai siis salaattijuustoa) määrittelemättömän verran. Puoli purkkia oisko ollut.

(tilkka soijakastiketta eli noin 1 rkl)

Elikkäs.. Eka paistetaan kanasuikaleita pannulla ja kun alkaa näyttää kivan ruskettuneelta lisätään mausteita oman maun mukaan. Myöhemminkin ehtii vielä maustaa jos tässä vaiheessa pelottaa.

Lisätään pannulle paloiteltu paprika ja ruokakerma. Huuhdellaan kermatölkki vedellä ja huljautetaan sekin pannulle. Kuumennellaan vähän aikaa ja lisätään joukkoon ananas ja feta. Sit taas kuumenellaan ja lopuksi maistetaan. Jos niitä mausteita tuli käytettyä liian vähän tossa alkuvaiheessa, niin vielä voi korjata tilanteen. Itse lisäsin tässä vaiheessa tilkan soijakastiketta koska oon vaan soijafriikki.

Ja niin.. Se lisuke! Muistin vähän liian myöhään, et tän kastikkeen kans pitäis varmaan olla jotain lisukettakin, joten riisit meni vähän liian myöhään kiehumaan. Niitä odotellessa kastikeraukka joutui sit kiehumaan vähän haluttua kauemmin, joten fetat suli aiottua enemmän, mut eipä tuo makuun vaikuttanut. Ehkä jopa paransi sitä. Söin siis annoksen kanssa tummaa riisiä. Syö sinä mitä haluat, mutta laita etenkin riisit hyvissä ajoin kiehumaan, jos sulla ei oo jotain superhyper nopsariisiä.

Start

Yleensä ruokablogeissa pariskunta kokkaa tai vähintäänkin lapset pyörivät mukana tahmakäsillään, mutta tässä blogissapa kokataan yksin ja vain itselle. Satunnaisesti tietenkin kokkaan myös skumppahuuruisille ystäville ennen baari-iltaa jotain joka pitää humalatilan aisoissa, mutta ei tietenkään turvota, että näyttää hyvältä siinä makkarankuoressa baarin tanssilattilalla.
Blogin ruoka yrittää olla välillä terveellistä, koska sinkun pitää pysyä kuosissa, mutta etenkin sunnuntaisin sen skumpan haihduttua, voidaan nähdä myös jotain ihan muuta. ei tässä taloudessa pelätä, vaikka yleensä yritänkin pysyä erossa niistä kaupan 50 sentin mikrohampurilaisista. (mut miks ne on silti niin hyviä!)

Kaikki kommentit ovat aina tervetulleita! Ja ei mulla mitään pariskuntia ja lapsellisia ihmisiä vastaan ole, suurin osa suosikkiblogeista on juuri näitä ;)